Kolme päivää vierähti Turun murteen ja iloisten ihmisten keskellä. Ilma oli
mitä kaunein, mutta silti innokkaita riitti myös messuille – osa jäi varmaan
pihatöihin, ja hyvä niin. Uutuuksia oli nihkeästi, eniten markkinoitu ehkä minulle vielä mysteeriksi
jäänyt tomaatti-peruna-taimi, johon en ehtinyt (lue: kiinnostus ei riittänyt)
tutustua. Ja sen verran on henkseleitä paukutettava, että via Gardenin
esittelemä persikka Bonanza sai messutapahtumassa eniten näkyvyyttä. Ja nyt nuo
kaunokaiset ovatkin loppuunmyyty, eli onkohan Turun seudusta tulossa uusi
persikan viljelyalue omenanviljelyn ohessa?
Messukävijät kiittelivät nimenomaan kasvivalikoimaa, ja myyjien
ammattitaitoa ja tietomäärää. Moni uuden kasvin omistaja mainitsi saaneensa
hyvät ohjeet ja muutaman “salaisen” niksinkin mukaansa. Ollaankohan
puutarhatuotteiden myynnissäkin pikkuhiljaa siirtymässä suurten ketjujen
kassoilta takaisin paikallisten tuottajien osaavaan huomaan? Lähiruokahan elää
jo mahtavaa nousukautta, toivottavasti tuo tarttuu myös puutarha-alalle.
Bonuspisteiden sijaan asiantuntevia neuvoja!
Messukäynnin parasta antia on kuitenkin tuo kaikki kauneus ja luonnon
vihreys, jota saamme vielä hetken odotella. Koivut olivat vihreinä, kukat
kukkivat, ja muutama lehmäkin oli jo päässyt laitumille...
Päivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti